Pelastusveneet käyttöön

"Päällikkö Smith kehotti miehistöään jakamaan kaikille matkustajille pelastusliivit ja ohjaamaan naiset ja lapset pelastusveneisiin. Puolen yön jälkeen alettiin laskea ensimmäisiä pelastusveneitä mereen, ensimmäisenä vene numero 7 kello 0.45 Veneet lähtivät vain puolitäysinä, sillä osa matkustajista pelkäsi astua pelastusveneeseen. Monet pitivät Titanicia yhä turvallisempana aluksena kuin huteraa venettä. Matkustajia pelastusveneisiin ohjaavat miehistön jäsenet myös pelkäsivät, että liian suuret matkustajamäärät upottaisivat pelastusveneet, vaikka veneitä oli testattu Belfastin telakoilla paljon suuremmilla ihmisjoukoilla. Esimerkiksi veneessä numero 1 oli ainoastaan 12 ihmistä, vaikka suurin osa veneistä oli tarkoitettu 60-70 ihmiselle. Laivan vasemmalla puolella noudatettiin tiukasti määräystä, ettei miehiä saanut laskea pelastusveneisiin, mutta oikealla puolella tämä sallittiin, jos naisia ei ollut lähettyvillä.

10 metriä kölin yläpuolella sijaitseva pieni squash-sali oli veden vallassa jo hieman keskiyön jälkeen, tuolloin laivasta oli jo suljettu lähes kaikki höyrykattilat. Neljäs perämies Joseph Boxhall näki laivan keulan vasemmalla puolella toisen laivan valot. Hän yritti antaa sille merkin morselampulla, mutta ei onnistunut. Hieman tämän jälkeen Titanicin ruorimies George Thomas Rowe yhdessä 4. perämies Boxhallin kanssa ampuivat ensimmäisen hätäraketin klo 00:45. Ne eivät kuitenkaan olleet oikeita punaisia hätäraketteja, vaan lähinnä värittömiä raketteja, eikä lähistöllä olleen Californianin kansipäällystö ymmärtänyt niiden tarkoittavan, että Titanic oli hädässä.
Estääkseen paniikin syntymisen Titanicin orkesteri oli soittanut tanssimusiikkia ensimmäisen luokan aulassa. Myöhemmin orkesteri siirtyi soittamaan venekannelle. Muusikot olivat pukeutuneet parhaisiinsa ja herrasmiehinä aikoivat kuolla laivan mukana." Legenda oli syntynyt. Titanic ja sen loppuun asti soittava miehistö.

Sitaatit Wikipediasta